sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Pohjalla käyty ja nyt seison jälleen.

Noni eiköhän ois aika ottaa itteensä niskasta kiinni. Ei oo aina elämä ruusuilla tanssimista. Välillä voi vaan olla akku niin julmetun tyhjä. Siitä on taas vierähtänyt, en edes tiedä kuinka kauan, kun viimeksi postasin. No nyt sit postaan ajasta jonka jo oon täällä viettänyt. Pyrin ottamaan nykyhetken kiinni mahdollisimman pian. (Sitä ootellessa, duh)

Koulu puskee niskaan oikeen urakalla ja nt se kolahtaa, että ei oo enäää vara chillata. Eka pienimuotonen paniikki iski ku tajus, että kaikki ei tapahdu samalla tavalla kun suomessa. Täällä opettajat antaa sulle pisteitä sun tuntityöskentelystä, muistiinpanoista, kotitehtävistä, paperien jakamisesta, kokeista ja kaikesta mahdollisesta. Eli jos oot hiljanen kaveri kännykän kanssa takarivissä sun ois parasta napata pelkkii huipputuloksii testeistä ja läksyistä, muuten alkaa arvosanat putoamaan. Hehehe hee hee..... (Omistettu Smabballe: Nyt mun on pakko ottaa itteeni oikeesti niskasta kiinni ja ei oo enää semmosii 2 viikon fiksuja päätöksiä.. Nyt käännetään vene ja katotaan mihi päädytään..)

No tossa oli palanen nykyhetkestä ja nyt palataan menneisyyteen. Labour day weekend.... Ei mitään tietoa kauanko siitä on. No Californiassa me saatiin semmonen pidennetty viikonloppu. Ei koulua perjantaina eikä maanantaina. Lähettiin torstaina ajamaan kohti Yosemiten kansallispuistoa. Host-perheellä on siellä lähellä mökki/talo. Paikka missä oltiin oli semmonen ystävällinen järven ympärille perustettu yhteisö. Istuttiin neljä päivää rannalla ja loikoiltiin. Otettiin kaikki irti hyvästä säästä, mutta matkassa oli jotain erikoista.

Elikkä täällä on maastopaloja erittäin usein näin kesäisin. No meidän matka meinas vaarantua kun koko yhteisö evakuoitiin noin kaks viikkoa ennen kun piti mennä tonne. Siellä oli super suuri maastopalo. Ihmisille annettiin lupa palata ja mennä sinne vain kolme päivää ennen kuin mentiin. No joka päivä piti odottaa, että kello iski 12. Vasta sillo uskalsi mennä pihalle ku tuulet alko puhaltaa tuhkaa pois ilmatilasta. Oliha ilmassa semmonen aika iso käry, iha ku makkaraa paistaessa. Huvittavaa oli se, että se tulipalo alko muodostamaan omaa ilmastoaan. Muokkas ympäristöä aika rajusti. Käytiin niin lähellä ku päästiin ja oli muuten tosi karun näköstä ja fiksuna kaverina jätin kameran kämpälle. Tosi hauskaa oli muuten kyllä. Yhen asian huomasin, että täällä tulee pimeä ihan super äkkii. Yhtäkkii vaa kolahtaa, että ompas pimeää. Kaks viimistä iltaa vietettiin mun perheen ystävien kanssa semmosella paatilla, siis ku en oo varma luokitellaaks se veneeks vai lautaks xD

Pieni informaatio pläjäys tulipalosta. Tulipalo oli loppujen lopuksi top 5 suurimpia tulipaloja ikinä Californian historiassa. Hieman numeroi ja selittelyy. Yli 250 000 eekkeriä eli yli 400 neliömailia. Se tekee sen yli 1035 neliökilometriä. No tommosta lukua on aika vaikea järkeillä. No koko Turun pinta-ala on noin 250 neliökilometriä. Eli se tulipalo oli yli 4 kertaa koko Turun kokonen. =)


Kuvia ihmisten asunnoista järven rannalla. Otin kuvat ku oltiin sillä paatilla.




Taivas punertaa kauniisti. Arvaappa mitä, se ei oo aurinko mikä saa sen punertamaan. Hervoton tulipalo siis sai iltasin maiseman punertamaan.


Ihana host-siskoni Caroline 10v.
Toi on ihan vaa auringonlasku.
Oiiih nää keksit oli nii hyvii. Mun host leipo noi.
Paljastuksia ennen seuraavaa postausta. Kuvassa on mun hostin ystävätja mun host-dad Clark keskellä.

Mun huone hienossa kunnossa.

Meijän talo ei ollu rannassa, mutta rantaan ajo 5 minuutissa.

Automme ja mökki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti